— Jesaja profeettana —

Jesaja kertoo kirjansa 6. luvussa saaneensa armon osallisuuden ja profeetan tehtävän kuningas Ussian kuolinvuotena (740 eKr.) Kirjansa alussa hän sanoo toimineensa profeettana Juudan kuningasten Ussian (767-740), Jootamin (740-732/1), Aahaan (732/1-716), Hiskian (716-687) ja Manassen (687-642) aikoina.

Talmudin perimätiedon mukaan hän kuoli marttyyrinä ("rikki sahattu", Hepr. 11:37) Manassen vainotessa Herran profeettoja. Se tapahtui nähtävästi 680-luvun loppupuolella.

Jesajan kirja on VT:n profeetallisista kirjoista tärkein. Siitä on UT:ssa lainauksia enemmän kuin mistään muusta VT:n tämän ryhmän kirjasta. Erikoinen seikka on, että tämän kirjan alkuosassa (1-39) on yhtä monta lukua kuin VT:ssa on kirjoja, ja sen loppuosassa (40-66) yhtä monta lukua kuin UT:ssa on kirjoja (39-27). Jesajan mini (hebr. JeSha'JaaHuu) merkitsee: Jahve/Herra pelastaa.

(lähde: Uuuras Saarnivaan Jumalan kansan Raamattu)